Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2014.

Rikas köyhä

Ihmiset haluavat kokea osallisuutta yhteisöön monin tavoin, myös kuluttamisen kautta. Yhteiskuntamme ja kulttuurimme luomat kulutuspaineet ohjaavat monia elämään kuitenkin yli varojensa. Ihmisten raha-asioiden solmujen ja luottotietojen menettämisen taustalla on yhä useammin elämänhallinnan ongelmia. Moni on erehtynyt kuvittelemaan, että jokaisella on synnynnäinen oikeus elää äveriäästi ja luksusta haalitaan luotolla. Takaisinmaksu pienissä erissä voi tuntua helpolta, mutta pienet purot ovatkin ansa. Niistä syntyvät vuolaat virrat. Kun pienlainoja on otettu surutta ja säästelemättä, talous ei kestä esimerkiksi yllättävää työttömyyttä tai kodinkoneen hajoamista. Tarinat itse aiheutetusta köyhyydestä yleistyvät. Koti voi olla kuin unelma ja autoja kaksi, mutta kodin kätköissä syödään vuodesta toiseen halpoja hiilihydraatteja ja lasten harrastuksista karsitaan. ”Tästä ei sitten puhuta”, voivat vanhemmat sanoittaa perheelleen tuntojaan. Tavaran vähyys ei ole köyhyyden kuva Suomess

Ostovoima ja osallisuus

16-vuotiailla suomalaisnuorilla on käytössään rahaa enemmän kuin koskaan. Nuorten ostovoima on liki kaksinkertaistunut vuodesta 1983. Tämä käy ilmi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa tekeillä olevasta nuorten kulutusta selvittävästä tutkimuksesta, jota johtaa sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Suurin osa nuorista saa vanhemmiltaan säännöllistä kuukausirahaa. Helsingin sanomien teettämän gallupin mukaan Maunulan yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset käyttävät ostoksiinsa keskimäärin 54,20 euroa kuussa. Nuorten käytössä olevat rahamäärät kuitenkin vaihtelivat kuudesta eurosta 200 euroon. Samalla kun nuorten ostovoima paranee, erottuvat joukosta entistä herkemmin köyhien perheiden lapset. Raha on erottamaton osa nuoren arkea. Ilman rahaa ei pääse kavereiden mukana välitunnilla lähikauppaan, koulun jälkeen kaupungille kahvilaan tai tekemään heräteostoksia. Rahattomuus voi sulkea nuoren pois myös ikätovereiden välisistä keskusteluista. Puheenaiheet kun liittyvät usein kuluttamiseen. Ri

Muukalaisia keskuudessamme?

Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kokevat muukalaisuutta keskuudessamme. Emmekä me keskiluokkaiset ole tutkimusten mukaan kovinkaan innostuneita investoimaan heidän hyvinvointiinsa esimerkiksi tulonsiirtojen ja palveluiden kautta. Oppia voisimme ottaa Japanin peruskoulujen opetussuunnitelmasta, jonka avulla päästiin eroon oppilaiden itsekeskeisyydestä johtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta. Opetussuunnitelma painottaa kaikessa opetuksessa arvopohjaista ajattelua ja moraalia: me kaikki olemme toisistamme riippuvaisia, vain toisia huomioimalla ja kunnioittamalla me menestymme.