16-vuotiailla suomalaisnuorilla on käytössään rahaa enemmän kuin koskaan. Nuorten ostovoima on liki kaksinkertaistunut vuodesta 1983. Tämä käy ilmi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa tekeillä olevasta nuorten kulutusta selvittävästä tutkimuksesta, jota johtaa sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Suurin osa nuorista saa vanhemmiltaan säännöllistä kuukausirahaa. Helsingin sanomien teettämän gallupin mukaan Maunulan yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset käyttävät ostoksiinsa keskimäärin 54,20 euroa kuussa. Nuorten käytössä olevat rahamäärät kuitenkin vaihtelivat kuudesta eurosta 200 euroon.
Samalla kun nuorten ostovoima paranee, erottuvat joukosta entistä herkemmin köyhien perheiden lapset. Raha on erottamaton osa nuoren arkea. Ilman rahaa ei pääse kavereiden mukana välitunnilla lähikauppaan, koulun jälkeen kaupungille kahvilaan tai tekemään heräteostoksia. Rahattomuus voi sulkea nuoren pois myös ikätovereiden välisistä keskusteluista. Puheenaiheet kun liittyvät usein kuluttamiseen. Riski huono-osaisen identiteetin syntymiselle tai syrjityksi tulemiselle kasvaa rahattomuuden myötä. Hävetessään puutteenalaista tilaansa nuori vetäytyy herkemmin omiin oloihinsa ja jää yksin.
Heikoimmilla ovat leipäjonoihin tukeutuvien pitkäaikaistyöttömien lapset. Työ- ja elinkeinoministeriön viime heinäkuussa julkaiseman tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli Suomessa lähes 93 000. Luku oli noin 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
Samalla kun nuorten ostovoima paranee, erottuvat joukosta entistä herkemmin köyhien perheiden lapset. Raha on erottamaton osa nuoren arkea. Ilman rahaa ei pääse kavereiden mukana välitunnilla lähikauppaan, koulun jälkeen kaupungille kahvilaan tai tekemään heräteostoksia. Rahattomuus voi sulkea nuoren pois myös ikätovereiden välisistä keskusteluista. Puheenaiheet kun liittyvät usein kuluttamiseen. Riski huono-osaisen identiteetin syntymiselle tai syrjityksi tulemiselle kasvaa rahattomuuden myötä. Hävetessään puutteenalaista tilaansa nuori vetäytyy herkemmin omiin oloihinsa ja jää yksin.
Heikoimmilla ovat leipäjonoihin tukeutuvien pitkäaikaistyöttömien lapset. Työ- ja elinkeinoministeriön viime heinäkuussa julkaiseman tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli Suomessa lähes 93 000. Luku oli noin 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
Kommentit
Lähetä kommentti