Kuule köyhää

Köyhien ihmisarvo ja itsekunnioitus on uhattuna. He eivät tunne omaavansa enää täysimääräisiä kansalaisvapauksia. Tähän tarpeeseen on perustettu Tampereella toimiva Kuule köyhää-toimikunta. Toimikunnassa on kaksitoista jäsentä, jotka edustavat eri tavoin köyhyyskysymyksen tuntemusta. He ovat joko köyhiä ihmisiä tai kirkon työntekijöitä. Enemmistö toimikunnan jäsenistä kokee itse köyhyyttä. Työntekijäjäsenet kohtaavat köyhyysongelman työssään päivittäin. Kuule köyhää-toimikunta on asiantuntijaelin. Se laatii kannanottoja ja tekee aloitteita köyhien olosuhteiden ja kohtelun parantamiseksi. Toimikunta jakaa valistusta ja järjestää yleisötilaisuuksia, pyrkien käynnistämään keskustelua köyhyyden poistamisesta. Toimikunta on valmis tukemaan toimia, jotka lieventävät lamaannusta, joka on vallannut suurimman osan köyhistä ihmisistä. Tavoitteena on saada köyhät liikkeelle puolustamaan oikeuksiaan. Valistusta suunnataan myös hyvinvoivaan kansanosaan, jotta köyhyyttä ei enää luultaisi itse ...

Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta. Yhä useampi leipäjonoissa asioivista on lähes tuloton köyhä, joilla ei asumiskulujen ja laskujen maksun jälkeen jää rahaa elämiseen. Lähes tulottomien joukko kasvaa Suomessa tällä hetkellä vauhdilla, joka hakee vertaistaan OECD maissa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerätär on tutkinut pitkäaikaistyöttömien sairauksia. Tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien sairauksissa on usein kyse masennuksesta, joka heikentää toimintakykyä. Masennustilojen tunnistaminen on kuitenkin haasteellista, sillä pitkäaikaistyöttömät eivät osaa tai jaksa jonottaa hoidon piiriin.  Jaksamattomuus harvoin kuitenkaan kertoo pitkäaikaistyöttömien viitseliäisyyden puutteesta, vaan uuvuttavasta noidankehästä: köyhyys masentaa ja masennus köyhdyttää. 

Kuinka ihminen ajaa asiaansa, jos hän ei koskaan tapaa ketään? Kuinka ihminen ajaa asiaansa, jos hänellä ei ole kirjallisia kykyjä esittää ongelmansa ydintä esimerkiksi toimeentulotukihakemuksessa? Entä jos jotain tärkeää jää hakemuksesta uupumaan? Entä jos hakemuksen käsittelyaika pitenee entisestään, kun ei koskaan tiedä kaikista tarvittavista liitteistä? Nämä murheet ovat todellisia ja vievät monilta yöunet. Olisiko kaikki tämä vältettävissä? Kun henkilökohtaiset voimavarat ovat kuluneet loppuun, ihminen ei pysty ajamaan enää asiaansa. Hän tarvitsee rinnalla kulkijan, joka auttaa häntä auttamaan itseään pahimman yli. Diakoniatyö tarjoaa aikaa ja ihmisen, johon nojautua. 225 000 suomalaista sairastaa jonkin asteista masennusta. Jos ihminen on työtön, taloudelliset huolet painavat ja masennus iskee vielä yhtälön loppuun, hanskat kirpoavat tiskiin, se on selvä. Ihminen jämähtää helposti niille sijoilleen ja onkin Luojan lykky, jos kotiovi aukeaa ja nämä monin tavoin nujerretut nä...

Vaikka Suomessa lapsiköyhyyden riskiä on pystytty hallitsemaan tulonsiirtopolitiikalla, on köyhien lasten joukko meilläkin kasvanut. Kun vuonna 1995 köyhien lasten määrä oli Suomessa 50 000, on luku tämän vuosikymmen alkuun mennessä kolminkertaistunut. Nykyään joka neljäs suomalainen yksinhuoltajaperhe on pienituloinen, kun 1990-luvun puolivälissä osuus oli joka kymmenes. Valtaosa pienituloisista yksinhuoltajista on naisia, ja joka kolmas köyhyysrajan alittava lapsi elää yksinhuoltajaäidin perheessä. Työttömyys ja tulonsiirtojen tason heikkeneminen köyhdyttää monia kahden huoltajankin lapsiperheitä. Köyhyys on Suomessa suhteellista. Lapsi suhteuttaa perheensä tulotasoa kaveripiirinsä, koulunsa, harrastustensa ja lopulta sosiaalisen median myötä koko läntisen maailman mittapuulla. Köyhäkin lapsi kokee halua kuulua joukkoon. Kauden hittilelut, merkkivaatteet, kalliit harrastukset tai älypuhelimet jäävät kuitenkin vain haaveeksi. Sen seurauksena lapsi kokee osattomuutta ja häpeää....

Ihmiset haluavat kokea osallisuutta yhteisöön monin tavoin, myös kuluttamisen kautta. Yhteiskuntamme ja kulttuurimme luomat kulutuspaineet ohjaavat monia elämään kuitenkin yli varojensa. Ihmisten raha-asioiden solmujen ja luottotietojen menettämisen taustalla on yhä useammin elämänhallinnan ongelmia. Moni on erehtynyt kuvittelemaan, että jokaisella on synnynnäinen oikeus elää äveriäästi ja luksusta haalitaan luotolla. Takaisinmaksu pienissä erissä voi tuntua helpolta, mutta pienet purot ovatkin ansa. Niistä syntyvät vuolaat virrat. Kun pienlainoja on otettu surutta ja säästelemättä, talous ei kestä esimerkiksi yllättävää työttömyyttä tai kodinkoneen hajoamista. Tarinat itse aiheutetusta köyhyydestä yleistyvät. Koti voi olla kuin unelma ja autoja kaksi, mutta kodin kätköissä syödään vuodesta toiseen halpoja hiilihydraatteja ja lasten harrastuksista karsitaan. ”Tästä ei sitten puhuta”, voivat vanhemmat sanoittaa perheelleen tuntojaan. Tavaran vähyys ei ole köyhyyde...

16-vuotiailla suomalaisnuorilla on käytössään rahaa enemmän kuin koskaan. Nuorten ostovoima on liki kaksinkertaistunut vuodesta 1983. Tämä käy ilmi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa tekeillä olevasta nuorten kulutusta selvittävästä tutkimuksesta, jota johtaa sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Suurin osa nuorista saa vanhemmiltaan säännöllistä kuukausirahaa. Helsingin sanomien teettämän gallupin mukaan Maunulan yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset käyttävät ostoksiinsa keskimäärin 54,20 euroa kuussa. Nuorten käytössä olevat rahamäärät kuitenkin vaihtelivat kuudesta eurosta 200 euroon. Samalla kun nuorten ostovoima paranee, erottuvat joukosta entistä herkemmin köyhien perheiden lapset. Raha on erottamaton osa nuoren arkea. Ilman rahaa ei pääse kavereiden mukana välitunnilla lähikauppaan, koulun jälkeen kaupungille kahvilaan tai tekemään heräteostoksia. Rahattomuus voi sulkea nuoren pois myös ikätovereiden välisistä keskusteluista. Puheenaiheet kun liittyvät usein kuluttamiseen. Ri...

Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kokevat muukalaisuutta keskuudessamme. Emmekä me keskiluokkaiset ole tutkimusten mukaan kovinkaan innostuneita investoimaan heidän hyvinvointiinsa esimerkiksi tulonsiirtojen ja palveluiden kautta. Oppia voisimme ottaa Japanin peruskoulujen opetussuunnitelmasta, jonka avulla päästiin eroon oppilaiden itsekeskeisyydestä johtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta. Opetussuunnitelma painottaa kaikessa opetuksessa arvopohjaista ajattelua ja moraalia: me kaikki olemme toisistamme riippuvaisia, vain toisia huomioimalla ja kunnioittamalla me menestymme.

Aika on diakoniatyöntekijän tärkein työväline, kumppani, joka tekee paljon puolestamme. Siksipä työlläni on vain yksi johtoajatus: Anna aikaa. Kun juttusilleni saapuu ihminen huolineen ja murheineen, hetki on käsillä. Ei ole samantekevää miten suhtaudun kohtaamiseen. Kiireetön hetki ja aikalisän ottaminen voi pelastaa toisen päivän, ehkä elämän. Kohtaaminen tapahtuu, kun annan aikaa. Ajan antaminen on valttikortti, josta kirkon diakoniatyön tulee olla ylpeä. Äärettömän tärkeillä ja rakastettavilla yhteistyökumppaneillamme, sosiaalityöntekijöillä ja etuuskäsittelijöillä, aika on kortilla ja valtti jää vain harvemmin käteen. Sosiaalityön kiire, tulospaineet, päivittäiset käsittelykiintiöt ja eristäytyminen ihmisten ilmoilta luo sosiaalitoimen asiakkaissa levottomuutta. Monien huoli ja hätäännys vain kasvavat, kun toimeentulotukihakemuksen ottaakin vastaan kolkko ja kylmä postilaatikko sosiaaliaseman pihan perillä. Kasvottomuus ja kiire antavat kylmän vaikutelman maailmasta...

Työmme evankelisluterialaisen kirkon diakoniatyössä on aitiopaikka, jonka avaamissa maisemissa harvemmin sielu lepää. Yhteiskunnan epäkohdat vyöryvät tarinatulvana syliimme, olemmehan työntekijöitä, joilla on hyvää tahtoa kuunnella. Mutta mitä teemme kaikella sillä tiedolla ja miten sanotamme näkemäämme? Kenelle viemme hahmottelemamme viestin? Kuka kuuntelisi meitä? Yhteiskuntamme jäsenten eriarvoisuudesta paljastuu pakeillamme usein sen irvokkain ja salatuin osa: köyhällä ei ole varaa sairastaa.   On tavattoman tärkeää ottaa tämä vakavasti. Hyvin toimeentulevalla kansanosalla on heilläkin henkisesti hiertävät rasitteensa ja tarpeensa hakeutua avunpiiriin. Vakavaan masennukseen liittyy aina lääkehoito ja terapia. Sitoutuminen intensiiviseen terapiajaksoon on kuntoutumisen kannalta välttämätöntä. Terapia-apu on tarpeen, mutta se myös maksaa ja monille pitkän pennin. Toisilla apuun on varaa, toisilla ei. Siinä on eriarvoistumisen murtovesialue. Köyhät ja vakavast...

Köyhät ovat ainoa kansalaisryhmä, jolta puuttuu oma eturyhmä ja edunvalvonta. Tähän tarpeeseen perustimme Tampereelle Kuule köyhää- toimikunnan vuoden 2011 joulukuussa. Köyhän ja kipeän ääni jää kuulematta helposti, sillä nujerretuilta ja kuormien uuvuttamilta harvemmin löytyy rankaa nousta vastarintaan, hakea huomiota ja vaatia julkisilla tempauksilla parempaa elämänlaatua. Kuule köyhää – toimikunnan kolmestatoista jäsenestä enemmistö on kokemusasiantuntijoita ja loput kirkon työntekijöitä, jotka kohtaavat köyhyyskysymykset työssään päivittäin. Toimikunta pitää tiiviisti yhteyttä Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn kanssa. Toimikunta on myös European Anti-Poverty Network Finlandin ja valtakunnallisen Kuka kuuntelee köyhää -verkoston jäsen. Toimikunta on luonut valtakunnallisen Kuule köyhää –päivän. Tapahtuma on toteutettu jo kaksi kertaa ja se on saanut kiitettävästi medianäkyvyyttä. Edellisen tapahtuman vuonna 2013 avasi arkkipiispa Kari Mäkinen Turun kauppatorilla. ...

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei toimi. Se on luotu olettamukselle, että köyhyys koskettaa yksilöitä vain tilapäisesti. Nykyisellään köyhyys on kroonistunut. Se tarkoittaa, että kerran köyhyyteen vajonneiden on vaikea päästä pois köyhyydestään. Tämä ilmenee tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisen köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995 - 2008. Pysyvään köyhyyteen joutumisen uhka koskee entistä herkemmin työttömiä, koska työttömyys jää nyt useammin pitkäaikaiseksi tai pysyväksi. Suuri riskitekijä köyhtymisen kannalta on myös yksinjääminen, eron tai puolison kuoleman johdosta. Köyhyydestä onkin tullut entistä eristävämpää. Mitä iäkkäämpi köyhtynyt on, sitä varmempaa on köyhyyden pysyvyys. Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy sillä, että tulonsiirrot, siis sosiaaliturvan taso, on jäänyt jälkeen ansiokehityksestä.

Kuule köyhää- toimikunnan puheenjohtaja Antti Kulmala puhuu tänään diakoniatyöstä ja lapsiköyhyydestä Yle uutisten suorassa linjassa, klo 19.20 (TV2). "Leipäjonoperheet ovat huoli numero 1. Puhutaan lähes tulottomista köyhistä. Heitä on Suomessa muutamia kymmeniä tuhansia ja joukko kasvaa vauhdilla joka hakee vertaistaan OECD maissa. Jos perheen ilmapiiriä nakertaa näköalattomuus ja aikuisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin paremman puolesta on kokemusten myötä nollaantunut, lasten itseensä imemä henkinen perintö on tulevaisuuden kannalta karmivaa. Lapset eivät tässä tapauksessa syrjäydy, vaan heidät syrjäytetään. Ja tietyssä mielessä yhteiskunnan toimesta, sillä valtion tarjoama perusturva ei vastaa kaikkeen hätään." 

Kulttuuri -ja asuntoministeri Pia Viianen ottaa kantaa suomalaisten köyhyyteen ja avaa valtakunnallisen Kuule köyhää-päivän Tampereen keskustorilla lauantaina 17.5.2014, klo 12.

Kuule köyhää- toimikunta järjestää keskustelutilaisuuden aiheesta Kumpi oli ensin - köyhyys vai masennus? Alustajat Aila Dundar-järvinen, Mielenterveyden keskusliiton valtuuston varapuheenjohtaja Anne Kangasniemi, Nuoreten ja perheiden ohjaus- ja toimintakeskus Messin toiminnan johtaja Martti Höglund, Kuule köyhää- toimikunnan jäsen Juontaja Antti Kulmala, Kuule köyhää- toimikunnan puheenjohtaja Tampereen sosiaalifoorumi 8.6, klo 13-14.30. Finlaysonin alue, Työväenmuseo Werstas, auditorio Tule ja vaikuta! Tervetuloa!

Seuraa Kuule köyhää- toimikunnan esiintuloja ja uutisnostoja Facebookissa. Linkki: www.facebook.com/kuulekoyhaa

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/11467-lauantaina-marssitaan-koeyhien-puolesta

Arkkipiispa ottaa kantaa köyhyyskysymykseen 25.5 Kuule Köyhää -päivässä. Suomessa on miltei 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä. Köyhien määrä on parissa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Sosiaaliturvan kehitys ei ole vastannut hintojen korotusta ja yleisen ansiotason kehitystä. Köyhät ovat tänään entistäkin köyhempiä. Tämä tosiasia herätti toimintaan joukon kirkon piirissä työskenteleviä ja toimivia henkilöitä. He päätyivät järjestämään kansallisen Kuule köyhää-päivän, jota vietetään tänä vuonna lauantaina 25. toukokuuta. Köyhyyden vastaiset mielenosoitukset pidetään tällä kertaa kolmessa kaupungissa; Mikkelissä, Tampereella ja Turussa. Valtakunnallisesti tapahtumien odotetuin asia on arkkipiispan puhe Turun Kauppatorilla. Mikkelissä kokoonnutaan Kirkkopuistoon kello 12 alkaen tunnuksella ”Yhteinen onhan leipämme!” Paikallinen tuomiokirkkoseurakunta on koonnut järjestäjiksi laajan yhteistyörintaman, joka ulottuu Mikkelin kaupungista Saksalan Marttoih...