Siirry pääsisältöön

Asianajoa ajan kanssa

Kuinka ihminen ajaa asiaansa, jos hän ei koskaan tapaa ketään? Kuinka ihminen ajaa asiaansa, jos hänellä ei ole kirjallisia kykyjä esittää ongelmansa ydintä esimerkiksi toimeentulotukihakemuksessa? Entä jos jotain tärkeää jää hakemuksesta uupumaan? Entä jos hakemuksen käsittelyaika pitenee entisestään, kun ei koskaan tiedä kaikista tarvittavista liitteistä?


Nämä murheet ovat todellisia ja vievät monilta yöunet. Olisiko kaikki tämä vältettävissä? Kun henkilökohtaiset voimavarat ovat kuluneet loppuun, ihminen ei pysty ajamaan enää asiaansa. Hän tarvitsee rinnalla kulkijan, joka auttaa häntä auttamaan itseään pahimman yli. Diakoniatyö tarjoaa aikaa ja ihmisen, johon nojautua.
225 000 suomalaista sairastaa jonkin asteista masennusta. Jos ihminen on työtön, taloudelliset huolet painavat ja masennus iskee vielä yhtälön loppuun, hanskat kirpoavat tiskiin, se on selvä. Ihminen jämähtää helposti niille sijoilleen ja onkin Luojan lykky, jos kotiovi aukeaa ja nämä monin tavoin nujerretut näyttäytyvät ihmisten ilmoilla.
Kun masentunut, näköalaton ja tulevaisuuteen uskonsa menettänyt saapuu viranomaisen luo pyytämään apua, hetkeä ei ole varaa hukata. Kirkko on usein viimeinen oljenkorsi. Me emme voi aina tietää, millaisen myllerryksen ja mankelin ihminen on käynyt läpi ennen kuin hän saapuu diakoniatoimiston ovelle. Siksi diakoniatyöntekijän on tärkeää kohdella kaikkia henkilökohtaisen maailmanpalonsa kokeneina ja ajaa heidän asiaansa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuule köyhää- toimikunta

Köyhien ihmisarvo ja itsekunnioitus on uhattuna. He eivät tunne omaavansa enää täysimääräisiä kansalaisvapauksia. Tähän tarpeeseen on perustettu Tampereella toimiva Kuule köyhää-toimikunta. Toimikunnassa on kaksitoista jäsentä, jotka edustavat eri tavoin köyhyyskysymyksen tuntemusta. He ovat joko köyhiä ihmisiä tai kirkon työntekijöitä. Enemmistö toimikunnan jäsenistä kokee itse köyhyyttä. Työntekijäjäsenet kohtaavat köyhyysongelman työssään päivittäin. Kuule köyhää-toimikunta on asiantuntijaelin. Se laatii kannanottoja ja tekee aloitteita köyhien olosuhteiden ja kohtelun parantamiseksi. Toimikunta jakaa valistusta ja järjestää yleisötilaisuuksia, pyrkien käynnistämään keskustelua köyhyyden poistamisesta. Toimikunta on valmis tukemaan toimia, jotka lieventävät lamaannusta, joka on vallannut suurimman osan köyhistä ihmisistä. Tavoitteena on saada köyhät liikkeelle puolustamaan oikeuksiaan. Valistusta suunnataan myös hyvinvoivaan kansanosaan, jotta köyhyyttä ei enää luultaisi itse…

Rikas köyhä

Ihmiset haluavat kokea osallisuutta yhteisöön monin tavoin, myös kuluttamisen kautta. Yhteiskuntamme ja kulttuurimme luomat kulutuspaineet ohjaavat monia elämään kuitenkin yli varojensa.


Ihmisten raha-asioiden solmujen ja luottotietojen menettämisen taustalla on yhä useammin elämänhallinnan ongelmia. Moni on erehtynyt kuvittelemaan, että jokaisella on synnynnäinen oikeus elää äveriäästi ja luksusta haalitaan luotolla. Takaisinmaksu pienissä erissä voi tuntua helpolta, mutta pienet purot ovatkin ansa. Niistä syntyvät vuolaat virrat. Kun pienlainoja on otettu surutta ja säästelemättä, talous ei kestä esimerkiksi yllättävää työttömyyttä tai kodinkoneen hajoamista.


Tarinat itse aiheutetusta köyhyydestä yleistyvät. Koti voi olla kuin unelma ja autoja kaksi, mutta kodin kätköissä syödään vuodesta toiseen halpoja hiilihydraatteja ja lasten harrastuksista karsitaan. ”Tästä ei sitten puhuta”, voivat vanhemmat sanoittaa perheelleen tuntojaan.


Tavaran vähyys ei ole köyhyyden kuva Suomessa. Meh…

Köyhyys masentaa, masennus köyhdyttää

Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta. Yhä useampi leipäjonoissa asioivista on lähes tuloton köyhä, joilla ei asumiskulujen ja laskujen maksun jälkeen jää rahaa elämiseen. Lähes tulottomien joukko kasvaa Suomessa tällä hetkellä vauhdilla, joka hakee vertaistaan OECD maissa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerätär on tutkinut pitkäaikaistyöttömien sairauksia. Tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien sairauksissa on usein kyse masennuksesta, joka heikentää toimintakykyä. Masennustilojen tunnistaminen on kuitenkin haasteellista, sillä pitkäaikaistyöttömät eivät osaa tai jaksa jonottaa hoidon piiriin. Jaksamattomuus harvoin kuitenkaan kertoo pitkäaikaistyöttömien viitseliäisyyden puutteesta, vaan uuvuttavasta noidankehästä: köyhyys masentaa ja masennus köyhdyttää.